Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomi ja Libya - Suomen suurlähetystö, Tunis : Suomi ja Libya

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tunis

Ambassade de Finlande
Rue du Lac Neuchâtel, 1053 Les Berges du Lac, Tunis
Puh. +216 71 86 17 77
S-posti: sanomat.tun@formin.fi
English | Français | Suomi | Svenska | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomi ja Libya

Suomen Tunisian suurlähettiläs on akkreditoitu myös Libyaan. Suomella ei ole tällä hetkellä kunniakonsulaattia Libyassa.

Suhteiden historiaa

Suomen ja Libyan väliset diplomaattisuhteet solmittiin syyskuussa 1965. Jo pari vuotta aiemmin oli käyty keskustelua Suomen edustautumisesta Tripolissa - tuolloin Libya oli Pohjois-Afrikan maista ainoa, joissa Suomella ei ollut edustautumista. Libyasta tuli Algerian suurlähettilään sivuakkreditointimaa. Ensimmäinen suurlähettiläs Jussi Mäkinen jätti valtuuskirjeensä Libyan kuningas Idrisille tammikuussa 1966.

Taloussuhteet olivat keskeisellä sijalla maiden välisissä keskusteluissa; erityisesti rakennusalan yhteistyön mahdollisuuksista keskusteltiin vilkkaasti. Jotta taloudellisten suhteiden lähentyminen olisi saatu alulle, vuokrasi Suomi joulukuussa 1966 tilat kuninkaanlinnan vierestä kaupalliselle osastolle. Osastoa hoitamaan nimitettiin kaupallinen sihteeri.

Koko 70-luvun ajan Tripolissa toimi suurlähetystön kaupallinen osasto. Vuonna 1979 kaupallisen neuvoksen johtama kaupallinen osasto muutettiin suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi vastaamaan voimakkaasti kasvaviin Libyan taloudellisen kehityksen ja vienninedistämisen vaatimuksiin.

Suomella oli Tripolissa suurlähettilään johtama suurlähetystö vuoteen 1991 asti, jonka jälkeen edustusto oli asiainhoitajan johtama vuoden 2002 loppuun, jolloin edustuston toiminta lakkautettiin. Tällä hetkellä Libyaa hoitaa Tunisin suurlähettiläs sivuakkreditointinaan.

Libya itsenäistynyt

24.12.1951

Suomi tunnustanut Libyan

16.1.1952

Diplomaattisuhteet solmittu

28.9.1965

Ensimmäinen suurlähettiläs nimitetty

29.1.1966

Nykyinen suurlähettiläs nimitetty

1.9.2013

Suomen edustautuminen Tripolissa

1966-1968  Jussi Mäkinen, suurlähettiläs (Tripoli/Alger)

1968-1972 Olavi Saikku, suurlähettiläs (Tripoli/Alger)

1973-1974 Pekka Malinen, suurlähettiläs (Tripoli/Kairo)

1979-1983 Jyrki Aimonen, suurlähettiläs (Tripoli/Kairo)

1983-1986 Raimo Salmi, suurlähettiläs (Tripoli/Kairo)

1986-1989 Veikko Huttunen, suurlähettiläs (Tripoli/Kairo)

1989-1991 Antti Lassila, suurlähettiläs (Tripoli)

1991-1995 Arto Vainionmäki, va. asiainhoitaja (Tripoli)

1995-1997 Reijo Niinimäki, va. asiainhoitaja (Tripoli)

1997-2002 Ulla-Maija Suominen, va.asiainhoitaja (Tripoli)

2003-2007 Kaija Ilander, suurlähettiläs (Tripoli/Tunis)

2007-2010 Laura Reinilä (Tripoli/Tunis)

2011-2013 Tiina Jortikka- Laitinen (Tripoli/ Tunis)

2013 -         Tanja Jääskeläinen (Tripoli/Tunis)

Suomen ja Libyan väliset suhteet

Libyan ja Suomen suhteet olivat 1980-luvulla aktiiviset useiden suomalaisyritysten toimiessa alueella. Vienti Libyaan kärsi kuitenkin voimakkaasti YK:n 90-luvulla Libyaan kohdistettujen talouspakotteiden ja muiden ajanjakson ongelmien seurauksena. Suomella ei ole ollut maassa suurlähettilästä vuoden 1991 jälkeen ja va. asiainhoitajankin johtama suurlähetystö suljettiin 2002. Tällä hetkellä Suomen ja Libyan välisiä asioita hoidetaan Tunisin alueellisesta suurlähetystöstä käsin.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Libyassa 2000 Jolon panttivankikriisin ratkettua suomalaisten panttivankien luovutustilaisuudessa. Vuonna 2003 tapahtuneen Libyan poliittisen ja taloudellisen avautumisen myötä suomalaisen talouselämän kiinnostus Libyaa kohtaan heräsi uudelleen, mikä myöhemmin johti tammikuussa 2005 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen johtamaan viennin- ja kaupanedistämismatkaan. Suomen ja Libyan välillä käytävä kauppa on kuitenkin romahtanut heikon turvallisuustilanteen vuoksi.

Edellä mainitun Libyan poliittisen ja taloudellisen avautumisen myötä ja YK:n lievennettyä Libyan vastaisia pakotteita EU:n ja Libyan - samoin kuin myös Suomen ja Libyan väliset suhteet aktivoituivat. Libyaan on edelleen voimassa aseenvientikielto ja tiettyjä henkilöitä kohtaan rajoitettuja toimenpiteitä. Suomi jäsenmaana tulee Euroopan Unionin toimia Libyassa. EU:lla oli vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen maassa 30 miljoonan euron arvosta tukitoimia ja yhteistyöohjelmia, jotka keskittyivät erityisesti julkishallinnon kapasiteetin kasvattamiseen, kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, terveys- ja koulutusalan kehittämiseen sekä kattavasti erilaisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Ohjelmat kuitenkin jouduttiin lakkauttamaan vuonna 2014, kun maa ajautui sekasortoiseen tilaan niin poliittisesti kuin turvallisuustilanteen osalta. Tällä hetkellä EU:n toiminta keskittyy maan poliittisen tilanteen tukemiseen ja humanitaariseen apuun.

Suomi on vuonna 2015 myöntänyt humanitaarista apua Libyaan 400 000 euroa Suomen Punaisen Ristin kautta. Lisäksi Suomi on tukenut ilmaisunvapautta Libyassa UNESCOn alueellisen hankkeen kautta sekä osallistuu EU:n Pohjois-Afrikan kehitys- ja suojeluohjelmaan ja rahoittaa Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) kauttakulkusiirtolaisten terveyspalveluita ja ihmiskaupan uhreja tukevaa hanketta Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueella (Marokko, Tunisia, Libya, Egypti, Jemen) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla 2015-2017. Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestötasolla (Crisis Management Initiative ja Dialogue Advisory Group) tapahtuvaa välitystoimintaa Libyassa. Suomen tuella Libyassa on aiemmin tehty myös tarvekartoitukset terveyssektorilla, oikeuslääketieteen ja rajavalvonnan aloilla. Lisäksi Libyassa on tuettu paikallisen yhteistyön määrärahan hanketta, joka tähtäsi naisten poliittiseen voimaannuttamiseen ja naisten toimintakeskuksen perustamiseen Zawiyan kaupunkiin.

Rajaturvallisuuteen keskittyvä EUBAM Libya -operaatio käynnistettiin kesällä 2013. Heikon turvallisuustilanteen vuoksi operaation toiminnot siirrettiin Tunisiin ja operaatio oli käytännössä jäädytetty toimien muutaman hengen miehityksellä. Nyt EUBAM Libya -koulutusoperaatiota ollaan käynnistämässä uudelleen rajaturvallisuutta laajemalla mandaatilla. Suomen kontribuutio operaatiossa on ollut merkittävä, sillä EUBAM Libya-kriisinhallintaoperaation johtajana oli pitkään suomalainen henkilö.

Suomi on lisäksi osallistunut EU:n ihmissalakuljetuksen vastaiseen EUNAVFOR MED Sophia - merioperaatioon esikuntaupseerein ja alustarkastusosastolla. Operaation tehtävänä on ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppaverkostojen toimintamallin hajottaminen sekä Libyan rannikkovartioston ja merivoimien koulutus sekä YK:n asevientikiellon valvonta.

Suurlähetystön tietojen mukaan Libyassa ei tällä hetkellä ole suomalaisia. Suomalaisia yrityksiä on Libyassa verrattain vähän.

Libya on hoitanut suhteita Suomeen Tukholman suurlähetystönsä kautta, joka on myös myöntänyt viisumit suomalaisille.

Vierailuvaihto Suomen ja Libyan välillä

- Ulkoministeri Erkki Tuomioja Libyassa 2000

- Suomalainen vienninedistämisvaltuuskunta Libyassa 2000

- Suomalainen vienninedistämisvaltuuskunta Libyassa 2003

- Ulkomaankauppa-ja kehitysministeri Paula Lehtomäki Libyassa 2005

- Suomalainen vienninedistämisvaltuuskunta Libyassa 2007

- Ulkoministeri Erkki Tuomioja Libyassa 2011

- Suomalaisia naiskansanedustajia osallistui Tripolissa 2012 järjestettyyn naisseminaariin

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 11.8.2016


© Suomen suurlähetystö, Tunis | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot